Kielimuurin yli rakennusalan perustutkintoonTuu_Reh_Shar_Reh_Stivi.gif

Shar Reh Stivi ja Tuu Reh ovat tulleet Suomeen Myanmarista. Maahan tultuaan he ovat opiskelleet suomen kieltä ja kulttuuria ja tänä syksynä suorittaneet rakennusalan perustutkinnon. Seuraava tavoite on löytää alan töitä.
– Kielimuurista huolimatta, vaikeuksien kautta voittoon, kuvailee rakennusalan kouluttaja Asko Lakaniemi Shar Reh Stivin ja Tuu Rehin taivalta rakennusalan perustutkinnon suorittamiseen.

Halu tehdä työtä

Stivi tuli Suomeen vuonna 2006 Ja Tuu Reh 2007. Sen jälkeen he ovat kumpikin osallistuneet maahanmuuttajakoulutukseen Sedu Aikuiskoulutuksessa ja opiskelleet suomen kieltä ja kulttuuria.

Kotiutumisen jälkeen miehet halusivat töihin ja valitsivat alakseen rakennusalan.

– Ennen rakennusalan koulutukseen tuloa olin kaksi vuotta apulaisena rakennushommissa, Stivi kertoo.

Koulutuksen alussa käytiin läpi rakennusalan tutkintojärjestelmää ja niitä tutkinnon osia mikä mahdollistaa koko tutkinnon suorittamisen.

– Tutkintohan muodostuu kahdesta pakollisesta osasta: perustus- ja runkotyöt ja neljästä opiskelijan valitsemasta valinnaisesta tutkinnon osasta henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, kertoo Lakaniemi.

Tutkinnon suorittamisessa hyödynnettiin Sedu Aikuiskoulutuksen maahanmuuttajakouluttajien selkokieliosaamista.

Käytännön koulutusta

Koulutuksen alussa tehtiin rakennusalan perusharjoituksina erilaisia asiakastöitä työhallissa. Perustutkinto koulutuksena on laaja ja siinä riittää opittavaa monelta osa-alueelta.

– Stivin ja Rehin halu oppia oli todella käsin kosketeltavaa. Rakennustyöt ovat tänäänkin, vaikka hyviä koneita ja laitteita on tullut avuksi, hyvin paljon käsillä tehtävää, fyysistä kuntoa ja käsien hyvää motoriikkaa vaativaa, Lakaniemi kuvailee.

Koulutuksen aikana suoritettiin työssä oppimisjaksoja eri rakennusliikkeiden, yksityisten, oppilaitoksen valvomissa ja Sedu Aikuiskoulutuksen omassa talonrakennusprojektissa. Työkokonaisuudet käsittivät rakennusalan tehtäviä laidasta laitaan.

Eri kulttuurista tulevien ohjaus ja työn turvallinen tekeminen toivat lisähaasteita kouluttajille. Kaikki nämä saatiin ohjeistettua niin, että työn turvallinen tekeminen on myös osa sitä rakentamista minkä ammattimies huomioi tekemässään työssä.

– Stivin ja Reh positiivinen asenne työn tekemiseen ja se innostus millä he rakennusalaa opiskelivat, sai myös asiakkaiden suunnalta positiivista palautetta. Miehet ovat olleet ahkeria, motivoituneita ja nopeita oppimaan, kiittää Lakaniemi.

Vaikeinta on ollut kieli, erilaisten rakennustöissä käytettävien työvälineiden, piirustusten lukutaito ja tehtäväkokonaisuuksien saaminen sille tasolle, että myös kouluttaja on pystynyt varmistamaan sen, että asia on ymmärretty. Kouluttajan rooli kielimuurin ylittämisessä on ohjaus, opastaminen ja näyttäminen.

– Rakennusala tarvitsee osaajia ja osaajat tarvitsevat töitä ja voin suositella näitä osaajia, päättää Lakaniemi.

Maahanmuuttajat osallistuvat yhä enemmän ammatilliseen koulutukseen ja kommunikointiin tarvitaan apua. Tähän tarpeeseen on käynnistetty Opetushallituksen rahoittama Askel-hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa ja kehittää pysyviä toimintamalleja maahanmuuttajien ammatillisten opintojen alkuvaiheen ohjaukseen ja henkilökohtaistamiseen. Verkostohankkeessa ovat mukana Sedu Aikuiskoulutuksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan Opisto, JAKK, Lapuan kristillinen opisto ja TEAK.