Etusivu / Opiskelu / Opiskelijatarinoita / Perhepäivähoitajaksi perheen tähden
Perhepäivähoitaja on paljon vartijana

 

perhepaivahoitaja_annekoski_web.jpg

Anne Koski vaihtoi kampaamon tunnelmat hiekkaleikkeihin. Ammatinvalinta on tuntunut oikealta. Katso myös videojuttu Annen uudesta työstä.

Minjan siilipipo on syvällä päässä, kun tyttö pyytää lisää vauhtia. Viola kaivaa tunnelia Kiinaan. Loviisa ja Iida keittelevät mansikkakiisseliä. Anne Koski työntää siilitytölle vauhtia, ihailee kaivajan lapiotyöskentelyä ja on kuuliaisesti maistavinaan muovisangosta tarjottua hiekkasoppaa. Hetki omakotitalon pihalla on idyllinen, mutta tavallinen osa perhepäivähoitajan työpäivää.

Pieni piiri paras

”Lapsille, varsinkin näin pienille, on tärkeää, että hoitopaikassa on sama tuttu täti joka päivä. Pieni ryhmäkoko on heille myös paras” uskoo perhepäivähoitajaksi Sedu Aikuiskoulutuksesta valmistunut kurikkalainen Anne Koski, 30. Repliikissä kiteytyy perusta sille, miksi hän työtään tekee. ”Lapsi viettää hoidossa niin ison ajan valveillaoloajastaan, että on ihanaa, että hoitopaikka on turvallinen ja pysyvä.”

Anne Koski työskenteli aikaisemmin parturi-kampaajana. Lasten saanti muutti urasuunnitelmat. Tarina on useilla perhepäivähoitajilla samansuuntainen:
”Halusin hoitaa omat lapseni kotona, tokihan se oli yksi syy siihen, miksi hakeuduin kaupungin perhepäivähoitajaksi. Pidän työstä kyllä muutenkin. Lasten kanssa on mahtava olla kaiket päivät. Vaikka arki neljän pienen lapsen kanssa on rankkaa, kyllä se paljon antaakin”, Anne Koski juttelee.
Koskella on hoidettavanaan 5- ja 2-vuotiaat hoitolapset ja 4- ja 2-vuotiaat omat lapset.

Ensin töihin, sitten opinnot

 Anne Koski on suorittanut perhepäivähoitajatutkintoon valmistavan koulutuksen työn ohessa. Hän työskenteli perhepäivähoitajana Kurikan kaupungilla kaksi vuotta, ja on nyt hankkinut alan tutkinnon.
”Työ jousti lähiopetuspäivien mukaan. Iso osa opiskelua tapahtui kuitenkin työelämässä. Kävin työssä myös Kurikan kaupungin päiväkodeissa.”

Vaikka Koski pääsi perhepäivähoitajan työhön ilman koulutusta, kokee hän opinnot tärkeiksi.
”Sain koulutuksesta tosi paljon irti. Mielestäni koulutus pitäisi olla pakollinen kaikille perhepäivähoitajan vastuullista työtä tekeville. Kurikassa edellytetäänkin, että perhepäivähoitaja hankkii alan tutkinnon.”

Kun työpaikka on koti

perhapaivahoitaja_annekoski_web2.jpg

Anne Kosken perheen omakotitalo on paitsi koti, myös työpaikka. Anne Koski ei koe sitä taakaksi. Puoliso tukee Kosken ammatinvalintaa, eikä kodin avaaminen työlle aiheuta perheessä eripuraa.
”Oikeastaan koko talo on lasten käytössä. Mutta yläkertaa yritän hieman rauhoittaa. Sinne mennään vain yhdessä.”

Maalaismaisemassa sijaitsevan talon pihalla on keinut, leikkimökki ja hiekkalaatikko. Aivan talon nurkalta kulkee polku metsään. Sinne Koski hoitolapsineen usein suuntaakin.
”Olemme ulkona joka säällä. Muutenkin pidämme päivän rytmin aika samanlaisena päivittäin. Lapset tietävät, koska ruokaillaan ja koska levätään ja milloin puetaan ulkoleikkeihin. He tykkäävät rutiineista, vaikka osaavat kyllä yllättää joka päivä hauskoilla jutuillaan”, Anne Koski nauraa.

Uutta! Haku perhepäivähoitajan ammattitutkintokoulutukseen auki nyt!


Juttu on julkaistu 28.1.2016